Osinkojen perusidea pienissä osakeyhtiössä

Perusasiat osingoista

Tilipäätösaika on taas monella edessä ja kirjanpitäjän toimittama tuloslaskelma osoittaa yhtiön toiminnan olevan voitollista. Osakkaat alkavat tällöin pohtia, millaisia mahdollisuuksia voittoverojen nostamiseen on olemassa. Tässä pienimuotoinen info osingoista ja niiden verotuksesta kertauksena konkareille tai tiedoksi uusille yrittäjille.

Osakeyhtiö voi jakaa omistajilleen osinkoa. Osinko on osuus yhtiön tekemästä voitoista sen osakkeenomistajille. Osingonjaon edellytyksenä on yhtiökokouksen vahvistama tilinpäätös, joka osoittaa yhtiössä olevia jakokelpoisia voittovaroja sekä yhtiökokouksen tekemä osingonjakopäätös. Osingonjaosta päätettäessä täytyy myös huomioida yhtiön maksukyky, joka ei saa vaarantua osingonjaon vuoksi.

Osinkojen verotus

Osingon verokohtelun määrittää osingon määrä ja yhtiön nettovarallisuus. Osinko jaetaan niin kutsuttuihin pääoma- ja ansiotulo-osinkoihin. Osa osingosta on myös verovapaata.

Pääomatulo-osingoksi kutsutaan osinkoa, joka on enintään 8% yhtiön matemaattisesta arvosta. Matemaattinen arvo lasketaan vähentämällä yhtiön varoista sen velat ja jakamalla erotus yhtiön osakkeiden lukumäärällä. Matemaattisen arvon laskemiseen käytetään edellisenä vuonna päättyneen tilikauden tilinpäätöksen tasetta.

Pääomaosingosta 75% on verotonta ja 25% veronalaista pääomatuloa 150 000 euroon saakka. 150 000 euroa ylittävältä osalta 85% on veronalaista pääomatuloa ja 15% verotonta tuloa.

Esimerkki:

Esimerkki Oy:n tilikausi on päättynyt 31.12.2022. Tilikausi oli voitollinen ja tilikauden tulos verojen jälkeen on 150 000€. Tilinpäätöksen tase osoittaa yhtiön varoiksi 200 000 euroa ja veloiksi 50 000 euroa. Yhtiön osakkeita on 100 kappaletta. Osakas A omistaa kaikki yhtiön osakkeet. Yksittäisen osakkeen matemaattinen arvo on täten: 200 000- 50 000 / 100 = 1500 euroa. Osinkoa halutaan jakaa enintään 8 % matemaattisesta arvosta. Osinko on tällöin 1500* 8% = 120 euroa per osake, yhteensä 12 000 euroa, kun yhtiössä on 100 osaketta. Tästä 120 euron osingosta per osake 75% on saajalleen verovapaata ja 25% verotetaan pääomatulona.

Yhteensä esimerkin 12 000 euron osingoista menee tällöin veroa 900 euroa olettaen, että osakkaalla ei ole muita pääomatuloja niin paljon, että ne ylittävät 30 000 euroa ja pääomaprosentti nousisi 34%.

Ansiotulo-osingosta puhutaan, kun yhtiö jakaa osinkoa 8% matemaattisesta arvostaan. Tämä ylittävä osuus verotetaan ansiotulo-osinkona, josta 75% on veronalaista ansiotuloa ja 25% verotonta tuloa. Koska osa verotetaan ansiotulona, veron määrään vaikuttavat osakkaan muut ansiotulot.

Esimerkki:

Esimerkki Oy:n tilikausi on päättynyt 31.12.2022. Tilikausi oli voitollinen ja tilikauden tulos verojen jälkeen on 150 000 euroa. Tilinpäätöksen tase osoittaa yhtiön varoiksi 200 000 euroa ja veloiksi 50 000 euroa. Yhtiön osakkeita on 100 kappaletta. Osakas A omistaa yhtiön osakkeet. Osinkoa halutaan jakaa 25 000 euroa.

Tällöin 8% matemaattisesta arvosta verotetaan pääomatulo-osinkona ja ylittävä osuus ansiotulo-osinkona. Pääomatulo-osuus määräytyy samalla tavalla kuin aiemmassa esimerkissä, koska taseen luvut ovat samat. Eli pääomatulo-osuus on 12 000€, ylittävä osuus 13 000€ verotetaan ansiotulo-osinkona. Pääomatulo-osingon osuus verotetaan samalla tavalla kuin aiemmassa esimerkissä, mutta ylittävän osuuden verotukseen vaikuttaa osakkaan muut ansiotulot.

Osinkoa maksattaessa, yhtiö pidättää osingosta 7,5% ennakkopidätyksen 150 000 euroon saakka ja 28% tämän ylittävältä osalta.

Milloin palkan sijaan kannattaa nostaa osinkoa?

Tähän kysymykseen on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Tähän vaikuttaa niin osakkeiden kuin yhtiön tilanne. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kun osakkaan ansiotulojen verotus jää alle 26 prosentin, on kannattavampaa maksaa hänelle yhtiöstä palkkaa, kuin jakaa osinkoja. Näin siksi, että huomioitaessa kokonaisverorasitus, on pääomatulo-osingon verorasitus vähintään 26%, kun otetaan huomioon myös yhtiön maksama tulovero tuloksestaan, josta osinkoa jaetaan. Kokonaistaloudellisesti palkka tulee tällöin halvemmaksi, koska palkka on yhtiön verotuksessa vähennettävä erä, osinko puolestaan ei. Tämä pätee niin kutsutussa “ yhdenmiehen” yhtiössä, jossa ei työskentele muita osakkaita. Mikäli yhtiöllä on useampia osakkaita, muuttuu tilanne monimutkaisemmaksi ja tällöin on tehtävä tapauskohtainen arviointi siitä, mikä on edullisinta yhtiön ja osakkaiden etu huomioiden.